Kadonneet sukat Mikä-Mikä Maassa

Siivouspäivä.  Minusta lauantai on kaikista mukavin päivä siivota. Ensin nukkuu niin pitkhän ko halvaa tai pystyy, sitte juopii antaumuksella pari tuntia kahvia. Syöttää lapset hyvin ja pistää net ulos. Sitte istuu soutotuolhin ja juopii taas kahvia kaikessa hiljasuuessa. Ottaa kaikista sängyistä makaukset ja viepii tuultumhan. Kantaa pehmolelut kartanolle, ei tartte erikshen tuulettaa, ko lapset pyörittävät niitä hangessa omissa leikeissänsä. 

Ylhensä mie alotan keittiöstä, pyyhin kaikki pinnat ja pistän tiskit pyörimhän. Siihen asti mie ehin, ko on jo ittekki päästävä ulos.

Siivousvauhthin mie pääsen oikeasthan vasta kävelylenkin ja ruuan jälkhen, son iltapäivä. Ensiksi valithan siivousmusiikki, Vain elämää-levyt on  hyviä ko niitten laulut ossaa ulkoa ja tunnelmat vaihtelee. Mie olen vähä huono siivoaja, ko minun pittää aina viihtyä ja tykätä työstäni. Niinpä se itte siivous helposti unehtuu ko mennee jammailun puolelle, koko porukalla. Ko oikhen innostuu, yksi asia saattaa johtaa toishen, ja niin sitä on saattanu vettää kärrynpyöräkisan, ilmakitarasoolot ja sen päälle tirsat ennenko muistaa mitä olilkhan tekemässä.

Siivouspäivänä olis hyvä olla vähä vihassa, silloin rätti pyörii ja lujasti. Mutta ei sitä aina satu suuttumhan oikeala hetkellä, ja sitte son vähä hithampaa. Mies aina pelkää näitä minun siivouspäiviä, varsinki jos mie aion tehhä Perustheellisen siivouksen. Se tarkottaa kuulemma sitä että mie vain hajotan kaikki paikat, veän kaappien ja laatikojen sisällöt lattialle, tuuperrun voittamattoman taakan alle  ja lähen ulos. Tai pahimmimmassa tapauksessa löyän jotaki inspiroivaa ja sulkeuvun työhuonheshen vähä askartelemhan.

Lauantaisiivous kestää aina kauan, monesti jopa seuraavhan lauantaihin asti. Tänäki iltana sattui niin, että unehuimma kattomhan Vain elämää-uusintoja telkkarista, ja makaukset unehtu pakkashen. Ei sitä ennää ehtinny uusia lakanoja laittaa, sovimma että tehhän se huomena, niinko viime viikollaki oli tarkotus. Tätä ei pitäis tunnustaa, mutta vasta tänhän sain tyhjennettyä makuuhuonhesta kassin,jossa oli semmoset hankalat matkatarvikhet syyskuiselta matkalta. Hankalat tavarat on semmosia niinko muutama kesävaatekappale, ylimääränen hiusharja, yksi sukka, vanha kalenteri, legopalikka ja polvisuojus. Ihan kaikki näistä ei tainnu olla matkalla mukana, mutta ovat ajanolhon kashin kulkeutunhet. En mie sitä nytkhän varsinaisesti tyhjentäny, mutta sain siirrettyä kaaphin, jossa muutki epämääräset nyssykät oottaa tullausta. Silloin nuorempanna mie suunnittelin ommaa kotia, ja päätin että siellä ehottomasti häätyy olla semmonen "Syvin kolkka", eli syvä kuilu, jonne saapii nakata kaikki romphet pois tieltä. Enhän mie vielä silloin lapsettomana tienny, että sammaa syvvää kolkkaa se tullee olemhan koko talo.

En ole varsinaisesti kirjannu mithän tilastoa, mutta kaikista useimmin mie siivoan lattioilta a) kyniä, b) legopalikoita ja c) yksinäisiä, pölysiä sukkia. Ei sinänsä varmhan mikhän erikoisuus, sehän on jo vanha juttu että pesukonhet syö sukan puoliskoja,mutta on net julmia laitheja mitä sukkahävikhin tullee. Legot ja kynät on mukana kaikissa leikeissä, rakennustarvikheina ja ennekaikkea tehokhaina asheina. Se tunne ko unenpöpperössä kömpii sängystä pehmoisine, herkkine jalkapohjine, ja astuu legopalikan päälle. Ei naurata.

Kävin tänhän siivousvoimia kerräämässä äitin tykönä, eli kaivamassa karkkikaappia.  Silläki oli siivouspäivä menossa, ja ilmeisesti sellainen joulu tulee-tyyppinen. Mullekki se kaivo jos sun minkälaista verhoa tarjolle, punasta, valkosta ja punavalkosta, että mihin ikkunhan mikäki sopis. Mie sanoin että en ole vielä veikkosten joulusiivoukshen asti kerenny, ko yritän tämän ihan tavallisenki nyt ensin hoitaa alta. Ja tullee se joulu  muutenki halusi tai ei ilman Virallista Joulusiivoustaki, ja hyvä niin. Muuten meillä ei tuota kyseistä juhlaa olis vietetty varmhan kertaakhan. 

Sen verran tekkee mieli tänä vuonna pingottaa, että puistan saunan lattialta viimikesäset koivunlehet, ettei lattiakaivot aivan tukkeinnu aattona vihtoessa. Ja sama homma seuraavan kerran juhannuksena!

Oikhen mukavaa joulunalusaikaa kaikille, mie hyppään nyt puhtaishin lakanoihin-ai niin- pussilakana on vielä laittaa...No, jos sitte huomenna.

                                                     -Tiina-